|
|
Mistä oireet johtuvatSuurin osa ihmisistä on tietämättömiä siitä, että meihin kaikkiin vaikuttaa erilaiset traumat ja stressit, joita olemme kokeneet nuoruusvuosinamme. Kaikenlaiset turhautumiset, pelot, syyllisyys, häpeä ja suru, joita jokainen on kokenut kasvaessaan varhaisaikuiseksi, ovat jääneet ilmaisematta silloin aikanaan. Me elämme näiden kokemusten kanssa, ja on erittäin inhimillistä olla näyttämättä tunteitaan julkisesti, kerätä niitä sisälleen ja kieltää koko tunteiden olemassaolo, johtuen joko pelosta, epävarmuudesta tai häpeästä jota tunnemme. Ja kuten jokainen sen hyvin tietää, niin tunne on epämiellyttävä. Jos trauma on erittäin vakava tai traaginen, ihmisen mieli voi kokea sen liian järkyttäväksi olemaan osa jokapäiväistä elämää, jolloin se tukahdutetaan ja torjutaan. Tällä menetelmällä kokemus ”unohdetaan” ja poistetaan tietoisesta mielestä, jolloin henkilö on täysin tietämätön asiasta ja sen olemassa olosta. Tätä tapahtuu varsinkin lapsuudessa mielen ja tunteiden ollessa vielä kypsymättömiä. Asioita, joita aikuinen voi kokea lähinnä epämiellyttäviksi, lapsi voi kokea suorastaan sietämättömiksi sulkien ne kokonaan pois mielestään.
Me unohdamme tapahtuman ja siihen liittyvän muiston, mutta me emme pysty unohtamaan sen aiheuttamaa tunnetta. Se pysyy sisällämme aiheuttaen ahdistusta ja jännitystä. Keho ei pysty käsittelemään tätä tuntematonta vellovaa ahdistusta ja pyrkii eroon siitä kehittämällä oireen, esimerkiksi fobian. Tässä tapauksessa pelko kohdistetaan johonkin ulkopuoliseen tunnettuun asiaan kuten käärmeisiin, ahtaaseen paikkaan tai vaikka lentämiseen. Kyseinen fobia esittää kuvainnollisesti alitajuista tukahdutettua pelkoa.
Oireita voi esiintyä myös tunnepuolella, joista masennus on yleisin, sekä huono itsetunto, syömishäiriöt ja kykenemättömyys solmia ihmissuhteita. Toinen tapa purkaa tukahdutettua ahdistusta on kehittää fyysinen oire kuten migreeni, korkea verenpaine, erilaiset ihottumat tai ärtynyt paksusuoli. Tyypillisiä tunnepuolen ongelmia ovat myös pelko kontrollin menettämisestä ja sosiaalisten tilanteiden fobiat. Nämä ilmentävät itseään niin, että henkilö kokee itsensä arvottomaksi ja riittämättömäksi, itsetunnon ja –arvostuksen ollessa pohjalukemissa, hän pelkää joutuvansa arvostelun kohteeksi, ei koe itseään rakastamisen arvoiseksi ja on kykenemätön ilmaisemaan itseään rehellisesti muille kuin perheelleen ja lähimmille ystävilleen, tuntien pelkoa ja epävarmuutta tietyissä tilanteissa.
Moni varmastikin tunnistaa itsensä edellisen perusteella, mutta ei ole tullut ajatelleeksi, että oireisiin ja käyttäytymiseen on jokin syy. Lapsena olemme kokeneet lukemattomia pelottavia, noloja ja hävettäviä tilanteita, joista suurin osa ei ollut edes meidän omaa syytämme. Ehkä pieni oppilas on pyydetty luokan eteen lukemaan ääneen ja kaiken jännittämisen takia hän ei ole saanut sanaa suustaan. Opettaja on hermostunut aliarvoisesta esityksestä ja haukkunut lapsen ehkä tyhmäksi tai lukutaidottomaksi, luokkakaverien nauraessa vahingoniloisesti. Kuvittele miltä sinusta tuntuisi kyseisessä tilanteessa...Tuntisit itsesi varmaankin noloksi, tyhmäksi, vihaiseksi ja päätät, että et enää koskaan joudu vastaavaan tilanteeseen.
Jos kyseinen pieni oppilas kokee tilanteen ylitsepääsemättömäksi, hän toivoo sen häipyvän pois, kieltää sen ja lopuksi yrittää unohtaa koko jutun, jolloin se poistuu tietoisesta mielestä. Koko tapahtuma häipyy muistista pois. Tästä huolimatta tunne jää jäljelle, ja oppilas varmaankin kieltäytyy jatkossa vastaamasta mihinkään kysymyksiin tunneilla, välttäen vastaavaa tilannetta. Hänestä voi hyvinkin kehittyä yhteistyökyvytön ja ailahteleva nuori, mikä heijastuu opiskelun ja työskentelyn laatuun. Ja kaikki ihmettelevät syytä…
Vuosia myöhemmin samat tunteet ovat siellä edelleen, ja jos henkilö joutuisi tilanteeseen, joka uhkaisi häntä samalla tavalla, niin hyvin mahdollisesti hän kehittäisi uuden oireen liittyen taustalla olevaan tunteeseen. Nuoruudessa hän tuntisi, ettei ole hyväksytty. Työelämässä hän välttäisi vastuullisia tehtäviä ja uralla etenemistä peläten, ettei ole tarpeeksi hyvä, tai voivansa joutua puhumaan kokouksissa. Läheisessä ihmissuhteessa pelkäisi, ettei ole tarpeeksi rakastettava. Hän pelkää menettävänsä kontrollin, että häntä tuijotetaan tai arvostellaan, pelkää lentämistä, hämähäkkejä ja toreja…
Näin muodostuvat epärationaaliset käyttäytymiset ja tunteet, joita meillä kaikilla on. Jotkut ihmiset oppivat tulemaan toimeen niiden kanssa paremmin kuin toiset, ja niille jotka haluavat apua, se löytyy kliinisestä hypnoterapiasta. Sen sijaan, että oire vain yksinkertaisesti poistettaisiin asiakkaalta, niin hypnoterapiassa etsitään oireen alkuperäinen aiheuttaja. Kun kyseinen tapahtuma on hypnoosin avulla tuotu tietoisuuteen ja käsitelty uudelleen käyttäen hyväksi aikuisiän elämänkokemusta ja viisautta, se lakkaa vaivaamasta ja oireet poistuvat useimmiten samassa yhteydessä. Jäljelle mahdollisesti jäävä oire saadaan poistettua ilman pelkoa siitä, että tilalle muodostuisi uusi korvaava oire.
Olen laittanut osioon "Havaintoja oireista" lisää kommentteja aiheesta perustuen terapiassa esille tulleisiin asioihin.
|  | |
|
