|
|
Kokemuksia ja havaintojaAjattelin jakaa tällä sivulla hieman kokemuksiani mm. mielen toiminnasta, oireista ja erilaisista ongelmista, joiden parissa olen työskennellyt hypnoterapeuttina vuodesta 2004 lähtien. Nämä havainnot perustuvat ainoastaan terapiasessioiden aikana esille tulleisiin seikkoihin ja niistä oppimiini asioihin, ja tarkoituksenani on lähinnä mielenkiinnon vuoksi tuoda hieman uutta näkökulmaa pohdittavaksi.
Harva asia on sitä miltä se aluksi näyttää... Ja siksi tässä työssä täytyy pitää mieli avoimena, koska jokaisella meistä on oma ainutlaatuinen tapa reagoida erilaisiin tilanteisiin ja niiden synnyttämiin tunteisiin.
Moni sanoo esimerkiksi, että "minä nyt vaan olen tällainen", mutta kukaan meistä ei "vain ole tällainen", vaan meistä on tullut tällaisia erilaisten tapahtumien ja tiedostamattomien uskomusten vaikutusten takia. Me ihmiset olemme sen verran itsekkäitä, että jokaisessa käyttäytymismallissa löytyy useimmiten joku hyöty, vaikka se olisi jopa tiedostamaton. Joku määrittelee itsensä kiltiksi ja sen takia harvoin protestoi mitään, ei huonoa parisuhdettaan, epäinhimillisiä työaikojaan tai mitään muutakaan. Tosiasiassa tämä käyttäytymismalli on kuin työkalu, joka on otettu pieneen käteen jo vuosia sitten. Ehkä sillä sai äidin huomion, tunsi itsensä hyväksytyksi tai jopa vältti selkäsaunoja. Tämä on kuin vanha levy, joka jää pyörimään päälle ja se pyörii niin kauan kunnes se neula nostetaan levyltä pois ja soimaan laitetaan joku uusi mielekäs cd tai mp3, näin vertauskuvallisesti ilmaisten.
Yhdellä voi olla stressi, toinen ei uskalla sanoa "ei" ja kolmas taas jännittää esiintymistä. Tietysti voisi puuttua suoraan itse oireeseen tavalla tai toisella; joko yrittäen lievittää sitä jotenkin, tai sitten järjellä keksiä näppäriä työkaluja miten sen oireen kanssa tulee toimeen... jos tulee.
Näillä kolmella eri tavalla oirehtivalla henkilöllä voi hyvinkin olla taustalla vaikuttamassa sama tiedostamaton tunne; hylätyksi tulemisen pelko.
Työ ja elämä ylipäänsä voivat olla yhtä suorittamista koko ajan, sillä jos ei tee tarpeeksi tai ole riittävän hyvä, niin ei kelpaa, ja silloin on riski että tulee hylätyksi.
Stressi menee saman suorittamisen piikkiin kuin edellinenkin tapaus ja tarpeeksi kauan kun stressaa niin aivot saavat hepulin ja ihminen voi masentua. Stressinappulaa saa painaa tarvittaessa, koska se antaa potkua suoritukseen, mutta ei ole suinkaan tarkoitus, että siihen nappiin nojataan viikkotolkulla!
Entäs tämä kiltti ja joustava ihminen, joka ei koskaan sano ei (ja jota kaikki käyttävät autuaasti hyväkseen)? No ei voi sanoa "ei", koska sitten ei enää tykätä ja taas joutuu hylätyksi...
Ja sama juttu esiintymisjännityksestä kärsivän kanssa. Taustalla voi vaikuttaa esim. joku kouluaikainen nolo tapahtuma tai esiintyminen, jossa kaikki nauroivat. Riski on että jos joutuu nauretuksi, niin voi jäädä yksin... Sen takia jokainen esiintyminen on elämää suurempi asia ja vähemmästäkin jännittää.
Nämä olivat yleistyksiä, mutta hyvin tyypillisiä esimerkkejä siitä miten sama perusasia ja tunne voi ilmetä eri tavoin eri ihmisillä. Siksi kaikki ei aina ole sitä miltä se aluksi näyttää.
Näin ollen voi myös ymmärtää, että on paljon hyödyllisempää puuttua siihen taustalla vaikuttavaan varsinaiseen syyhyn, esim. hylätyksi tulemisen pelkoon, minkä jälkeen itse oire tai ongelma joko lievenee huomattavasti tai poistuu tarpeettomana. Tilalle tulee aikuisen ihmisen vapaus päättää miten johonkin asiaan valitsee reagoivansa, ja näin jonkun psykologisen tarpeen varmistaminen tietyllä käyttäytymismallilla jää pois. Yksinkertaisesti sanottuna tilalle tulee aikuisen ihmisen perusturvallisuuden tunne. Tämä antaa vapauden olla oma itsensä, kaikkine vahvuuksineen ja jopa heikkouksineen, ilman että täytyy pelätä joutuvansa hylätyksi tai jäävänsä yksin.
Eräs mielenkiintoinen ilmiö on myös lentopelko. Yksikään tähänastisista asiakkaistani, joka on tullut terapiaan lentopelon takia, ei ole loppujen lopuksi pelännytkään lentämistä, ei edes se joka oikeasti on ollut mukana pakkolaskutilanteessa! Taustalla voi vaikuttaa esim. kontrollin menettämisen pelko, ahdistus jota aiheuttaa esim. oma parisuhde tai työ, tai jonkun omaisen menettämisen aiheuttama suru jota ei ole käsitellyt.
Ahdistus on myös mielenkiintoinen ilmiö ja monella se näyttää toimivan ikäänkuin viestintuojana, mutta sitä viestiä ei haluta ottaa vastaan. On helpompi torjua se kuin lukea se viesti ja tehdä sen vaatimia suuria muutoksia, esim. parisuhteessaan, tai vaikkapa siihen että on ollut viimeiset 15v täysin väärällä alalla...
Ylipaino on myös oma juttunsa. Jollakin se paino on tullut sen seurauksena kun on syönyt erilaisiin tunteisiin, kuten tylsyyteen, turhautumiseen, ahdistukseen tai vaikka lohdutukseen. Toisella taas riittävä ylipaino voi myös toimia työkaluna halutulle asialle; kukaan ei pääse satuttamaan herkkää minää, ihastumisten ja sydänsurujen riski vähenee, sillä voi varmistaa ettei itse käy enää vieraissa kuten hoikkana ja flirttinä oli tapana jne jne. Kaikki laihduttajat tietävät aivan varmasti kaikkien ruokien kaloriamäärät ja pisteet, mutta nämä asiat ovat vain järjen ruokaa. Ylipainon ja liikasyömisen taustalla vaikuttaa tunnepuolen asiat, ja niitä ei oikein järjellä voida hoitaa. Hypnoosi itsessään ei tietenkään laihduta, mutta sen avulla voidaan löytää psykologiset syyt alitajunnasta sille miksi painon pudotus ei tähän saakka ole ollut menestyksekästä. Kun ne syyt on löydetty ja käsitelty, niin sitten voi alkaa normaalisti laihduttaa ja tavoitella ihannepainoaan.
Eräs asia joka on pakko vielä ottaa esille, on paniikin tunne, joka voi tulla mitä erilaisimmissa paikoissa ja tilanteissa. Sydän hakkaa, hengitys lisääntyy, kädet hikoaa ja on lähes varma, että on sydänkohtaus tulossa! On pakko päästä tilanteesta pois! Tämä tapa reagoida uhkaavaan tilanteeseen tunnetaan nimellä "pakene tai taistele", ja meillä kuuluukin olla sellainen toiminto joka menee päälle hätätapauksessa. Täysin eri asia on sitten se, miksi jotkut tilanteet koetaan sellaisina, että niissä tarvisi tätä ko. toimintoa. Yleensä taustalla voi vaikuttaa esim. pitkäaikainen stressi ja jopa uniongelmat, ja kun se viimeinenkin oljenkorsi napsahtaa, niin paniikki voi iskeä kaupassa, bussissa tai vaikka torilla! Helposti sitä sitten ajattelee, ettei enää voi mennä ko. kauppaan, koska juuri siellä tulee paniikki... ja sitten alkaa vältellä sitä kauppaa... ja ehkä monta muutakin asiaa.
Sanon aina, että jos ihmiset hoitaisivat järjellään kaikki ongelmansa, niin kenelläkään ei niitä ongelmia olisi... Nämä ovat tunnepuolen asioita ja sen takia tässä terapiamuodossa työskennellään alitajunnan kanssa, joka on vastuussa muistoista, käyttäytymisestä ja tunteista. On valtava helpotus kun voi sitten järjellään todeta, että "nyt ymmärrän miksi kaikki nämä vuodet olen aina kokenut tai reagoinut niinkuin olen".
Vapaus kaikista menneistä tapahtumista ja niiden aiheuttamista ikävistä tunteista ja käyttäytymismalleista tuo tilalle tasapainoa, mielenrauhaa ja iloa. Ne ovat todellisia onnellisuuden ja menestymisen merkkejä!
|  | |
|
